Esteetön opiskelu: kirjoitusklinikka ja VARE

Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa (Opetusministeriön selvitys (2005): Esteetön opiskelu yliopistoissa). Kielikeskus pyrkii ottamaan esteettömyyden huomioon koko toiminnassaan, niin ohjauksessa kuin opetukseen liittyvissä järjestelyissä ja käytänteissä. Jos sinulla on tarvetta erityisjärjestelyihin, hae varsinainen erityisjärjestelylupa tiedekunnista. Erityisjärjestelyjä voidaan hakea mm. kuulo-, näkö- tai muun vamman tai luki- tai muun oppimisen vaikeuden perusteella. Erityisjärjestely voi olla mm. lisäaika tai häiriötön tila tenttiä varten. Tullessasi kielikeskuksen kurssille, ota asia hyvissä ajoin esille kurssin opettajan kanssa, jotta tarvittavat erityisjärjestelyt voidaan ottaa opetuksessa huomioon. Lisätietoja erityisluvan hankkimisesta saat sivulta: http://www.uef.fi/fi/opiskelu/esteeton.

Varmuutta esiintymiseen (VARE) -opintojakso

Joskus erilaiset viestintätilanteet - esimerkiksi puheenvuorojen käyttäminen harjoitusryhmissä, kysyminen tai kommentointi luennolla tai oman alustuksen esittäminen - saattavat jännittää niin paljon, että opiskelijasta tuntuu vaikealta osallistua kursseille, joilla vuorovaikutukseen osallistuminen olisi välttämätöntä. Usein jännittämisestä seuraa välttelemistä: on helppo lykätä esimerkiksi kieli- ja viestintäopintohin tai oman aineen seminaarityöskentelyyn osallistumista, jotta ei joutuisi tällaisiin vaikealta tuntuviin viestintätilanteisiin. Joskus opinnot voivat viivästyä viestintätilanteiden arastelemisen vuoksi.

Viestintärohkeuteen tukea tarvitseva opiskelija voi hakea Varmuutta esiintymiseen -kurssille viestintärohkeuden vahvistamiseksi. Kielikeskus järjestää opintopsykologin ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) kanssa vuosittain Varmuutta esiintymiseen -kurssin, 8010153, (3 op), jolla tutustutaan esiintymisjännitykseen ilmiönä, harjoitellaan erilaisissa viestintätilanteissa toimimista sekä etsitään kullekin sopivia tapoja oman vireytymisen käsittelemiseen.

Varmuutta esiintymiseen -kurssin tarkemmat tiedot ja ohjeet kurssille hakemiseen löytyvät kielikeskuksen verkkosivuilta ja WebOodista. Tämä kurssi korvaa pääsääntöisesti tutkintoon kuuluvan puheviestinnän opintojakson. Niitä puheviestinnän opintojaksoja, jotka tiedekunnat ovat määritelleet pakollisiksi, ei voi korvata Vare-kurssilla. Opintojaksot, joita ei korvata.

Tukea kirjoittamiseen kirjoitusklinikasta

Esteettömän oppimisen edistämiseksi opiskelijoilla on mahdollisuus saada henkilökohtaista tukea kirjoittamiseen.

  • Tuntuvatko kirjoitustehtävät ja erityisesti tutkielman työstäminen sinusta hankalalta?
  • Loppuuko aika kesken?
  • Karkaavatko sanat ajatuksiltasi?
  • Aiheuttaako tekstilaji epävarmuutta?
  • Tiedostatko, mistä vaikeutesi johtuvat?
  • Arveletko, että sinulla on lukivaikeus? Haluaisitko yksilötestauksen?

Jos vastasit yhteenkään kysymykseen myöntävästi, tule keskustelemaan kirjoitusklinikkaan. Sinulla on kaikilla kampuksilla (Joensuu, Kuopio ja Savonlinna) mahdollisuus saada henkilökohtaista tukea kirjoittamiseesi 45 min. kerrallaan. Ohjeet ajanvaraukseen löydät kampuskohtaisten linkkien takaa.

Lukivaikeus?

Postivisn pyskokian meilenkinnon loputulousket (outcesmet) jokta voidan märitellä kästyskistä, jota ytheiskunalla on yhvästä elämstä. Asoita jotka märittelevät hyvän elämän tmän hekisesä yteisössä, esimerkiksi onellisus, hvyinvonti, ylinen elämän tytyväisys supektiivisella tasola. Toimaivi isnitituteja ja thoja.

Milloin on syytä epäillä lukivaikeutta?

  • Lukeminen on hidasta.
  • Luettaessa monet sanat ääntyvät väärin, esim. Luxemburg → Luxenburg.
  • Kirjoitusvirheet ovat yleisiä, ja loogisia virkerajoja näkyy olevan vaikea hahmottaa.
  • Tekstin tuottaminen on työlästä tai hidasta tai molempaa.
  • Tekstin kirjaimet sekoittuvat, niitä puuttuu tai ne vaihtavat paikkaa. Vallankin sellaiset parit kuin b ja d, p ja b sekä nk ja ng voivat olla väärin kirjoitettuja.
  • Etenkin pitkän ja lyhyen vokaalin erottaminen ja kaksoiskonsonantit ovat vaikeita (k vai kk jne.).
  • Käsiala on vaikeasti luettavaa.
  • Numerot vaihtavat paikkaa, ja numerosarjojen hahmottaminen on hankalaa
  • Vieraitten kielten osalta opiskelijan käsitys on, että "ei ole kielipäätä".
  • Ulkoa opeteltavat asiat ovat hankalia
  • Aakkosjärjestys on vaikea hallita, oikea ja vasen sekoittuvat jne.
  • Keskittyminen häiriintyy helposti ulkopuolisista ärsykkeistä.
  • Aikatauluista on vaikea pitää kiinni
  • Opiskelija lukee suomenkielisen tekstin tuttua sanastoa sujuvasti, mutta hän lukee epätavalliset sanat ja vieraan kielen sanat väärin.
  • Opiskelija valittaa, ettei luetusta jää mieleen asioita ja että hänen on vaikea hahmottaa, mikä on keskeistä ja mikä vähemmän tärkeää.
  • Opiskelija saattaa suullisesti osata selittää asiat, joita hän ei kirjallisesti pysty tuottamaan korrektisti.
  • Lukivaikeuteen voi liittyä myös motorista kömpelyyttä